Towards more ecoefficient food production: MFA approach

The food flux comprises four mutually linked loops: 1)plant production, 2)livestock husbandry, 3) food processing industry and 4) human consumption. In the present paper MFA approach has been used to describe the system. A general framework and practical solutions for estimating and balancing the materials flow are outlined. The focus in this paper is agriculture

Towards more ecoefficient food production: MFA approach

The key for the sustainable development is dematerialisation and ecoefficiency. Applied to agriculture ecoefficiency means production of nutritionally better food by using less inputs and by reducing the environmental burden. In restricting the material throughput it is essential to identify the most voluminous material flows and to direct the measures to them. Improving ecoefficiency of the food production requires that the benefits and the inputs are quantified in an unambiguous way and that the inputs are estimated for the whole production chain. A comprehensive view of the whole system is necessary. The food system comprises four mutually linked loops: 1) the plant production 2) the livestock husbandry, 3) the food processing industry and 4) the human consumption. In the present paper MFA approach has been used to describe the system. A general framework for estimating and balancing the materials flow is outlined. The focus is on agriculture, specifically on the materials flow created by the biological metabolism of the animal husbandry. The holistic MFA approach provides means to evaluate environmental and economic consequences of the production. For the decision-makers the MFA approach is a tool to guide the development and to assess the progress towards increasing ecoefficiency within the food system. The results can be used in developing new sustainability indicators. Some of the possibilities are shortly discussed. The study is the first step in developing MFA methods to analyse and to monitor the materials flow of the Finnish food systems. It is a part of the project “The Materials Flow and Ecoefficiency of Agriculture and the Sustainable Compatibility of the Food Production” carried out in collaboration between the MTT - Agrifood Research Finland and the Thule Institute at the University of Oulu. The results are used also in compiling the Finnish physical input-output tables. The study, thus, contributes to the overall development of the materials flow accounting statistics

Paikallisista malleista yhtenäiseen käytäntöön toimintakyvyn arviointimenetelmien valinnassa ja kuntoutuksen suunnittelussa : Esimerkkinä CP-oireisto

Kuntoutuminen on yksilöllistä toimintaa, mikä edellyttää tarpeiden tunnistamista, yksilöllisten tavoitteiden asettamista ja kuntoutumista tukevien toimenpiteiden suunnittelua yhdessä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa sekä oikea-aikaista toteutusta. CP (Cerebral Palsy) on yleisin pitkäaikaista ja vaativaa moniammatillista kuntoutusta vaativa diagnoosiryhmä. Tässä raportissa kuvataan hankekokonaisuus, jonka tavoitteeksi asetettiin kansallisesti yhdenmukainen arviointimenetelmien käyttö CP-oireiston hoidossa ja kuntoutuksessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa todettiin kansallisesti epäyhtenäinen käytäntö toimintakyvyn arvioinnissa sekä lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen toteutuksessa lapsilla ja nuorilla, joilla on CP-oireisto. Toisessa hankevaiheessa tunnistettiin ja pilotoitiin moniammatillisen työryhmän yhteistyössä kliiniseen käyttöön soveltuvat arviointimenetelmät. Hankkeen kolmannessa vaiheessa keskityttiin valittujen arviointimenetelmien implementointiin laajempaan kansalliseen käyttöön ja lopuksi arvioitiin, miten toimintakäytäntö todellisuudessa muuttui. Lopullisiin arviointimenetelmiin päätyminen ja niiden implementoiminen käytäntöön on edellyttänyt eri menetelmien käytettävyyden testaamista, niiden lisäarvon tunnistamista, toistuvaa valintojen kyseenalaistamista, laajaa yhteistyötä ja jatkuvaa koulutusta sekä koulutusmateriaalin kehittämistä. Keskeistä muutosprosessin onnistumisessa on ollut kunkin paikkakunnan ja ammattiryhmän muutoksen toteutumisesta vastuullisten työntekijöiden (ns. knowledge broker) sitoutunut työ yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hankekokonaisuus on osoittanut, että muutosprosessissa tarvitaan valmiutta ja rohkeutta oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Arkitoiminnan tekeminen näkyväksi videoimalla kuntoutussuunnitelmapalavereja ja analysoimalla tarkemmin asiakirjojen kuten kuntoutussuunnitelmien sisältöjä auttoi tunnistamaan, että ohjeet ja puheet eivät yksinään riitä muuttamaan toimintakäytäntöjä. Muutokseen vaaditaan paitsi kunkin työntekijän myös organisaation osaamisen ja asenteiden muutosta sekä aikaresursseja. Kansallisesti yhtenäisistä arviointimenetelmistä sopiminen on ajankohtainen asia, sillä soteuudistuksessa toimenpiteiden oikein kohdistaminen ja vaikutusten vertaisarviointi tulevat olemaan keskeisiä periaatteita. Tämä hankekokonaisuus keskittyi CP-oireistoon, mutta samaa toimintamallia voidaan käyttää myös muiden sairauksien, oireyhtymien sekä vammojen arviointikäytäntöjen yhdenmukaistamiseen. Yhtenäiseen arviointikäytäntöön on mahdollista päästä, mutta muutoksen toteutus on pitkällinen prosessi, jossa on jatkuvasti huomioitava niin muutosta fasilitoivat kuin estävätkin tekijät. Hankekokonaisuus osoitti myös, että toimintakyvyn arviointimenetelmiä ei tule valita käytännön toimijoita kuulematta ja ilman että menetelmien kliininen käytettävyys ja merkitys varmistetaan

Matematiik oppâkirje iäláskit anarâškielâ:siskáldâsanalyys anarâškielân jurgâlum nube luoka matematiik oppâkiirjijn

Čuákánkiäsu. Tutkâmuš tárkuttâsân lâi selvâttiđ, magareh eromâš tubdâlduvvah lohtâseh matematiik oppâkirje jurgâlempaargon. Tutkâmuš čuosâi suomâkielâlii oppâkiirjij jurgâlmân anarâškielân. Tutkâmuš lâi oppâkirjetutkâmuš já ton siskáldâsanalyys. Jurgâlum oppâkirjeh láá Matikka-rááiđu nube luoka čoovčâ já kiiđâ uásih (Okkonen-Sotka, Sintonen já Uus-Leponiemi 2009 ja 2007) já toi anarâškielâliih vyestipaarah Lohosierâ 2 čohčâ já kiđđâ (Okkonen-Sotka, Sintonen já Uus-Leponiemi; Anarâškielân Mäenpää, 2012 já 2013). Taid tutkim siskáldâsanalyysáin. Tutkâmuškoččâmuššân lijjii: 1. Moh eromâš tubdâlduvvâid anarâškielâ matematiik oppâkirje jurgâlmist uáinojeh? já ton išekoččâmuššân a) Magareh čuolmah iteh jurgâlmist? já b) Magarij ovdâmeerhâi peht anarâškielâlâš oppâkirje jurgâlempargo koŋkreetlávt puátá uáinusân? Nubben tutkâmuškoččâmuššân lâi 2. Mon kulttuursensitiivliih jurgâlum oppâkirjeh láá? Tai lasseen halijdim selvâttiđ, maggar uási anarâškielâlâš oppâmateriaalist lii anarâškielâ revitalisaatiost ađai iäláskitmist. Tutkâmuš ovdánij nuuvt, ete lam siskáldâs sierriimáin uuccâm amnâstuv kiärdášuvvee almonijd já tast maŋa mun tutkim siskáldâsanalyysáin tärkkilubbooht amnâstuvvâst kiärášuvvee almonijd. Muu tutkâmušâst selvânij, ete nelji mielâkiddiiváá já enâmustáá kiärdášuvvee almoneh láá: 1) Lovo-noomin-paarâ hárjuttâsâi vástádâsâin, 2) suomâkielâ passiiv já ton jurgâlemmuulsâiävtuh, 3) ereslágáneh čiähusänihárjuttâsah, já 4) jurgâlus fáárust puátukielâ teevstâst. Lovo-noomin-paarâ merhâšume uáinoo eromâšávt hárjuttâsâin, mast uáppee rekinist koŋkreetlijd aašijd, já vástádâsân lii merkkejum kuárus saje maŋa noomin, mii lâi rekinistemnáál. Anarâškielâst loho 1 váátá paarrân nominatiiv, lovoh 2–6 oovtâlovo akkusatiiv já lovvoost 7 pajaskulij partitiiv. Nubbe tehálâš almoon amnâstuvvâst lâi tot, ete suomâkielâlii oppâkirjeest passiiv kiävttoo tävjibeht ko sämikielâst. Suomâkielâ passiiv jurgâlmân ij lah čielgâ čuávdus (Olthuis 2014). Vuolgâkielâ, täst suomâkielâ, passiiv jurgâlem kalga jyehi tábáhtusâst smiettâđ sierâ nuuvt, et tot heivee tárkuttâsân. Táválávt kuittâg suomâkielâ passiiv partisiip -ráhtus vaastân heivee anarâškielâ partisiip preesens. Tutkâmuš mield puáhtá ettâđ, ete oppâmateriaalist lii stuorrâ uási anarâškielâ iäláskitmist já iälááskmist. Oppâkirje várás kalga rähtiđ uđđâsaanijd, já oppâkirje ruotâsmit taid kielân. Koččâmuš tast, ete lii-uv jurgâlem šiev vyehi pyevtittiđ oppâmateriaal, páácá taan tutkâmuš maŋa-uv ávusin. Aainâs tot oro lemin häälbib já jotelub vyehi pyevtittiđ uđđâ oppâmateriaal, mut kulttuursensitiivlâšvuođâ uáinust jurgâlem ij máhđulávt lah olmâ vyehi (keejâ Keskitalo 2010). Oppâkirjeh kietâdeleh maaŋgâid ubâ Suomâ kyeskee fáádáid, mut iä sämikulttuur teikkâ sämikuávlun lohtâseijee aašijd.Matematiikan oppikirja elvyttää inarinsaamen kieltä : sisällönanalyysi inarinsaameen käännetyistä toisen luokan matematiikan oppikirjoista. Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä matematiikan oppikirjan käännöstyöhön liittyy. Tutkimus kohdentui suomenkielisen matematiikan oppikirjan kääntämiseen inarinsaameksi. Kyseessä on oppikirjatutkimus ja sen sisällönanalyysi. Käännettävät matematiikan oppikirjat olivat Matikka-kirjasarjan toisen luokan syksyn ja kevään osat (Okkonen-Sotka, Sintonen ja Uus-Leponiemi 2009 ja 2007) ja näiden inarinsaamenkieliset vastineet Lohosierâ 2 čohčâ ja kiđđâ (Okkonen-Sotka, Sintonen ja Uus-Leponiemi; inarinsaameksi Mäenpää, 2012 ja 2013). Näitä tarkastelin sisällönanalyysillä. Tutkimuskysymykseksi oli asetettu: 1. Mitä erityispiirteitä liittyy matematiikan oppikirjojen kääntämiseen? Alakohtana kysyn: a) Millaisia ongelmia käännöstyössä ilmenee? ja b) Millaisten esimerkkien kautta inarinsaamenkielisen oppikirjan käännöstyö konkretisoituu? Toisena tutkimuskysymyksenä on 2. Kuinka kulttuurisensitiivisiä käännetyt oppikirjat ovat? Näiden lisäksi halusin selvittää, millainen rooli inarinsaamenkielisellä oppimateriaalilla on inarinsaamen revitalisaatiossa eli kielenelvytyksessä. Tutkimus eteni siten, että sisällön erittelyllä etsin eniten toistuvat ilmiöt tutkimusaineistosta ja sen jälkeen sisällönanalyysillä analysoin tarkemmin aineistossa toistuvia ilmiöitä. Tutkimuksessa tuli esiin, että neljä mielenkiintoisinta ja eniten toistuvaa ilmiöitä matematiikan oppikirjan käännöstyön kannalta ovat: 1) luvun ja nominin parivaljakko tehtävien vastauksissa, 2) suomenkielisen passiivin esiintyminen ja sen käännösvaihtoehdot (ks. myös Olthuis 2014), 3) erilaiset piilosanatehtävät oppikirjoissa, ja 4) käännökset mukana tulokielisessä tekstissä. Luvun ja nominin parivaljakon merkitys näyttäytyy erityisesti tehtävissä, joissa vastaukseen on tyhjän aukon lisäksi valmiiksi kirjoitettu laskettavana ollut nomini. Inarinsaamen luku yksi saa parikseen nominin yksikön nominatiivin, luvut 2–6 yksikön akkusatiivin ja luvut seitsemästä ylöspäin partitiivin. Toisena suurena ilmiönä tutkimustuloksissa selvisi suomenkielisen oppikirjan tiuha passiivimuotojen käyttö. Inarinsaamessa passiivin käyttö ei ole yhtä yleistä kuin suomen kielessä, eikä sille ole standardisoitua käännöskäytäntöä (Olthuis 2014). Lähtökielen, suomen kielen, passiivin käännös täytyy jokaisessa tapauksessa erikseen harkita kontekstiin sopivaksi. Usein kuitenkin esimerkiksi suomenkielen passiivin partisiipin käännökseksi sopii saamenkielen partisiipin preesens. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että oppikirjalla on suuri rooli inarinsaamen elvyttämisessä ja elpymisessä. Oppikirja luo uudissanojen tarpeen, ja toimii niiden vakiinnuttajana kieleen. Kysymys, onko käännös hyvä tapa tuottaa inarinsaamenkielistä oppimateriaalia, jää tämän tutkimuksen jälkeenkin avoimeksi. Ainakin se on taloudellisempi ja nopeampi tapa tuottaa inarinsaamenkielistä oppimateriaalia, mutta kulttuurisensitiivisyyden kannalta käännös ei mahdollisesti ole oikea valinta (ks. Keskitalo 2010). Oppikirjoissa ja niiden kuvituksessa käsitellään monia koko Suomeen sopivia aiheita, mutta ei mitään saamelaiskulttuuriin tai saamelaisalueeseen viittaavaa

ErbB4 tyrosine kinase inhibition impairs neuromuscular development in zebrafish embryos

Tyrosine kinase inhibitors are widely used in the clinic, but limited information is available about their toxicity in developing organisms. Here, we tested the effect of tyrosine kinase inhibitors targeting the ErbB receptors for their effects on developing zebrafish ( Danio rerio) embryos. Embryos treated with wide-spectrum pan-ErbB inhibitors or erbb4a-targeting antisense oligonucleotides demonstrated reduced locomotion, reduced diameter of skeletal muscle fibers, reduced expression of muscle-specific genes, as well as reduced motoneuron length. The phenotypes in the skeletal muscle, as well as the defect in the motility, were rescued both by microinjection of human ERBB4 mRNA, and by transposon-mediated muscle-specific ERBB4 overexpression. The role of ErbB4 in regulating motility was further controlled by targeted mutation of the endogenous erbb4a locus in the zebrafish genome by CRISPR/Cas9. These observations demonstrate a potential for the ErbB tyrosine kinase inhibitors to induce neuromuscular toxicity in a developing organism via a mechanism involving inhibition of ErbB4 function.

Optimizing automated characterization of liver fibrosis histological images by investigating color spaces at different resolutions

Texture analysis (TA) of histological images has recently received attention as an automated method of characterizing liver fibrosis. The colored staining methods used to identify different tissue components reveal various patterns that contribute in different ways to the digital texture of the image. A histological digital image can be represented with various color spaces. The approximation processes of pixel values that are carried out while converting between different color spaces can affect image texture and subsequently could influence the performance of TA. Conventional TA is carried out on grey scale images, which are a luminance approximation to the original RGB (Red, Green, and Blue) space. Currently, grey scale is considered sufficient for characterization of fibrosis but this may not be the case for sophisticated assessment of fibrosis or when resolution conditions vary. This paper investigates the accuracy of TA results on three color spaces, conventional grey scale, RGB, and Hue-Saturation-Intensity (HSI), at different resolutions. The results demonstrate that RGB is the most accurate in texture classification of liver images, producing better results, most notably at low resolution. Furthermore, the green channel, which is dominated by collagen fiber deposition, appears to provide most of the features for characterizing fibrosis images. The HSI space demonstrated a high percentage error for the majority of texture methods at all resolutions, suggesting that this space is insufficient for fibrosis characterization. The grey scale space produced good results at high resolution; however, errors increased as resolution decreased

RD39 Status Report 2009

RD39 Status Report 2009. CERN RD39 Collaboration is developing super-radiation hard cryogenic silicon detectors for applications of LHC experiments and their future upgrades. The activities of RD39 Collaboration were focused in 2009 on concept of charge injected detector (CID)

Combined search for the quarks of a sequential fourth generation

Results are presented from a search for a fourth generation of quarks produced singly or in pairs in a data set corresponding to an integrated luminosity of 5 inverse femtobarns recorded by the CMS experiment at the LHC in 2011. A novel strategy has been developed for a combined search for quarks of the up and down type in decay channels with at least one isolated muon or electron. Limits on the mass of the fourth-generation quarks and the relevant Cabibbo-Kobayashi-Maskawa matrix elements are derived in the context of a simple extension of the standard model with a sequential fourth generation of fermions. The existence of mass-degenerate fourth-generation quarks with masses below 685 GeV is excluded at 95% confidence level for minimal off-diagonal mixing between the third- and the fourth-generation quarks. With a mass difference of 25 GeV between the quark masses, the obtained limit on the masses of the fourth-generation quarks shifts by about +/- 20 GeV. These results significantly reduce the allowed parameter space for a fourth generation of fermions.Comment: Replaced with published version. Added journal reference and DO

Measurement of the t t-bar production cross section in the dilepton channel in pp collisions at sqrt(s) = 7 TeV

The t t-bar production cross section (sigma[t t-bar]) is measured in proton-proton collisions at sqrt(s) = 7 TeV in data collected by the CMS experiment, corresponding to an integrated luminosity of 2.3 inverse femtobarns. The measurement is performed in events with two leptons (electrons or muons) in the final state, at least two jets identified as jets originating from b quarks, and the presence of an imbalance in transverse momentum. The measured value of sigma[t t-bar] for a top-quark mass of 172.5 GeV is 161.9 +/- 2.5 (stat.) +5.1/-5.0 (syst.) +/- 3.6(lumi.) pb, consistent with the prediction of the standard model.Comment: Replaced with published version. Included journal reference and DO